Seikkailet parhaillaan Kyläparin sivuilla...
Etusivulle

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Vuonna 2016 viimeiset
hanhiviikot  18.9.–23.10.
 


Syksyn 2011 tunnelmia:
Jäämeren ääriltä etelään muuttavia hanhia nähtiin mukavasti syksyllä 2011. Keski-Karjalassa lepäili syyskuun lopulla tuhatpäisiä parvia: esimerkiksi Kiteen Kunonniemessä laskettiin 26. syyskuuta 12 000 valkoposkea pellolla ruokailemassa. Lepäileviä suurparvia nähtiin nyt myös Joensuun seudulla.


Menneitä tempauksia hanhileirissä:

Pöllöjen yö 2010
Kimmo Martiskainen avustajineen tutustutti yleisöä pöllöjen syysvaelluksiin ja rengastukseen lauantaina 2.10.
 


Pöllöjen yö 2.10.2009.
Hanhileirin oheistapahtuma alkoi Arppen koululla. Kimmo Martiskainen kertoi pöllöistä, niiden syysvaelluksista ja rengastuksesta. Hatunvaaralla kävi illan mittaan viitisenkymmentä pöllöretkeläistä, joista suurin osa pääsi todistamaan varpuspöllön rengastusta. Myöhemmin verkkoon lensi vielä helmipöllö, ja kuultiin sarvipöllön naukumista ja kahden varpuspöllön viheltelyä. Kimmo Martiskaisen lisäksi  rengastusta esittelivät Kimmo Koskela ja Janne Leppänen.
 


Tunnelmia ennätysmuutosta 8.10.08
Poutainen keskiviikkopäivä oli leirille kokoontuneille lintuharrastajille ikimuistoinen. Aamupäivällä alkanut valkoposkihanhien rynnäkkö oli kiivainta iltapäiväkahvien aikaan: parhaimmillaan puolen tunnin aikana laskettiin yli 45 000 muuttajaa. Yhteensä päivän hanhisaldoksi laskettiin yli 220 000 hanhea.

Leiristä havaittiin ennätysvilkkaana hanhimuuttopäivänä myös mm. kolmetoista merikotkaa, seitsemän piekanaa ja 34 varpushaukkaa.
 


Missä on Hatunvaara?
Kiteeltä ajetaan Kiteenlahdentietä pitkin rajaa kohti, kunnes ylitetään Korkeakankaantie. Jatketaan Välivaarantietä puoli kilometriä ja käännytään vasemmalle Hatunvaarantielle, jota ajetaan kaksi km. Käännytään oikealle, ajetaan kilometri ja käännytään jyrkästi vasemmalle ylös. Ennen pihaa koukataan vasemmalle pienelle pysäköintipaikalle. Siitä jatketaan kävellen mäen päälle hanhileiriin.

 

 

Nähtävyyksiä

Kuivalaisen kukkulan
muistomerkki

Kiteen Korkeakankaassa 10.7. 2011 paljastettu muistomerkki on kunnianosoitus Kuivalaisen kukkulalla 12.–13.7.1941 taistelleille JR 37:n kyrönmaalaisille sankareille.
Tuossa taistelussa kaatui 49 ja haavoittui 115 sotilasta Kyrönmaan kunnista.

Jatkosodan alussa Etelä-Pohjanmaalta koottu 19. divisioona ryhmitettiin Kiteen seudulle. Divisioonaan kuuluneen jalkaväkirykmentti 37:n toisen pataljoonan tehtävänä oli vallata rajan takana oleva Kuivalaisen kukkula.

Vähäkyröläisistä kootun komppanian ensimmäisen hyökkäyksen tyrehdytti vahvasti linnoitetuista bunkkereista avattu tuli. Myös Isonkyrön komppanian toistama hyökkäys päättyi surullisesti. Jatkosodan alkuvaiheen miestappiot olivat lähes yhtä suuret kuin kesän 1944 torjuntataisteluissa. Osasyynä olivat ylempien esikuntien hyökkäysinto ja huonot johtosuhteet.

Koska jatkosodan alussa rautatiet olivat täynnä sotilas- ja materiaalikuljetuksia, kaatuneita ei voitu viedä kotiseuduilleen. 511 eteläpohjalaista sankarivainajaa sai väliaikaisen leposijan Kiteen hautausmaalta, kunnes heidät saatettiin seuraavana kevättalvena kotiseurakuntiensa multiin.

Muistomerkki pystytettiin alueelle, jolta hyökkäys alkoi. Muistomerkiltä on rajavyöhykkeelle matkaa noin sata metriä, ja Kuivalaisen kukkula on noin kahden sadan metrin päässä Venäjän puolella. Muistokiven lisäksi paikalla on taistelun kulkua kuvaava taulu. Paljastusjuhlaa edeltävänä päivänä pieni joukko kyrönmaalaisia pääsi käymään venäläisten rajaupseerien johdolla varsinaisella taistelupaikalla.

Muistomerkistä teki aloitteen Isokyrön reserviupseerikerho vuonna 2009. Mittavan yhteistyön tuloksena se saatiin paikoilleen 2011, kun taistelusta oli kulunut 70 vuotta.

Kiteen kaupungin puolesta muistomerkin ottivat vastaan Kari Sutinen (oik.), Maija Kaalimaa ja Eeva-Liisa Auvinen. Kyrönmaalaisten puolesta muistomerkin luovutti Laihian kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapio Nyysti.

Sivun alkuun


Tapahtumia

Seponpäivän kisat
Hatunvaaran hanhiviikot

Seponpäivän kisat
Seponpäivän kisat juontavat juurensa Seppo Timosen järjestämiin koko perheen kisoihin Korkeakankaan urheilukentällä. 
Lapset ja nuoret kisailivat ikäsarjoissa ja aikuiset pareittain. Taitoja koeteltiin mm. perunanheitossa, puujalkakävelyssä, napinompelussa, lypsyssä ja tandem-hiihdossa.
Vuoden 2009 kisojen järjestelyistä vastasivat Sari ja Eero Tuunanen. Sittemmin kisoja ei ole järjestetty.

   
 Kuvia vuoden 2008 kisoista

   
Kuvia vuosien 2005 ja 2006 kisoista.

         
Kuvia vuoden 2007 kisoista
 

Sivun alkuun


Hatunvaaran Hanhiviikot päättyivät
Keski-Karjalan Luonto ry järjesti arktisten hanhien syysmuuton tarkkailuun painottuvaa luontotapahtumaa vuosituhannen alusta vuoteen 2016. Hanhileirin tukikohta oli Hatunvaaran mäki Korkeakankaassa, rajan kainalossa.

 
Ylilentävä valkoposkihanhiparvi on elämys.


Heinäjärven koululaisia retkeili Hatunvaaralla 12.10.2007.

Sivun alkuun

Valkoposki-, sepel- ja tundrahanhet kerääntyvät syksyllä arktisilta pesimäseuduiltaan Vienanmerelle keräämään voimia muuttoon. Koillispuhuri laittaa ne liikkeelle suurina joukkoina. Lyhin reitti Vienanmereltä kohti Suomenlahtea kulkee Laatokan kautta, mutta sopivilla tuulilla parvia ajautuu Suomen puolelle.

Parhaana päivänä vaaralta on laskettu yli kaksisataatuhatta hanhea. Hanhien ohella voi havainnoida esimerkiksi kurkien sekä maa- ja merikotkien muuttoa. Maisemat ovat jo sinänsä käymisen arvoisia: selkeällä säällä näkymiä avautuu länteen, itään ja pohjoiseen kymmenien kilometrien päähän.

Vaaran laelle pystyttiin hanhiviikkojen ajaksi puolijoukkueteltta, jossa voi lämmitellä ja yöpyä. Keski-Karjalan Luonto ry järjesti ryhmille lintuopastusta, mutta muuten leirissä ei ollut jatkuvaa miehitystä. Hanhileirissä järjestettiin muutamia pöllöjen öitä, joissa yleisö pääsi seuraamaan vaeltavien pöllöjen pyyntiä ja rengastusta.

Maanomistaja Terho Timosella on mäen laella hyvin varustettu nuotiopaikka, jota hanhileirin vieraat saivat käyttää. 


Kantosyrjän martat vierailivat hanhileirillä syksyllä 2005.

 
Hyvällä hanhisäällä tarvitaan lämpimiä varusteita
sekä teltan ja kamiinan lämpöä.

Sivun alkuun